Varaa aika soittamalla 02 250 3003 tai nettiajanvarauksella.

Hampaan paikkaus

Yleinen syy hampaan paikkaamiseen on niin pitkälle edennyt kariesvaurio, että sitä ei enää ole mahdollista pysäyttää. Silloin reikiintynyt hammaskudos pitää poistaa ja korvata täyteaineella eli paikalla. Paikkaamalla korjataan usein myös hampaan kulumia tai lohkeamia. Paikka tehdään yhdistelmämuovista, keraamisesta materiaalista, lasi-ionomeerisementistä, amalgaamista tai kullasta.

Alkava kariesvaurio pyritään pysäyttämään parantamalla suuhygieniaa, lisäämällä fluorin käyttöä ja terveellisellä ravitsemuksella. Hammaslääkäri seuraa määräaikaistutkimuksin, eteneekö vaurio vai ei. Jos kariesvaurio on edennyt kiilteestä syvemmälle hammasluuhun, hammas täytyy paikata.

Miten hammas paikataan?

Reikiintyneen hampaan paikkaus aloitetaan poistamalla karieksen tuhoama eli karioitunut hammaskudos. Jos karies on ehtinyt vaurioittaa hammasluuta vain vähän, vaurioitunut alue voidaan usein poistaa käsi-instrumenteilla, ilman poraa.

Useimmiten vaurioitunut hammaskudos poistetaan kuitenkin poraamalla nopeakierroksisella turbiiniporalla ja hitaammin pyörivällä mikromoottoriporalla. Joskus voidaan käyttää myös laseria.

Samoja välineitä käytetään myös vanhojen paikkojen tai lohjenneiden hampaiden korjaamiseen.

Onkalo, josta vaurioitunut hammaskudos on poistettu, käsitellään erityisillä valmisteilla, jotta paikka-aine kiinnittyy hampaaseen (kuva ylhäällä). Käsittelyaineiden annetaan yleensä vaikuttaa hetki hampaan pinnalla, minkä jälkeen se huuhdellaan tai kuivataan.

Muovipaikan kiinnitykseen käytettävä sidosmuovi eli resiini kovetetaan yleensä samanlaisella sinisellä valolla kuin varsinainen muovipaikka. Kaikki täyteaineet eivät kuitenkaan vaadi valokovetusta.

Kun paikka on kiinnitetty hampaaseen ja kovetettu, se muotoillaan yleensä vielä mikromoottoriporalla purentaan sopivaksi hampaan muotoja mukaillen.

Paikan sopivuus purentaan tarkistetaan purentafolion avulla. Folio asetetaan ylä- ja alahampaiden väliin, ja potilasta pyydetään tekemään erilaisia purentaliikkeitä. Paikkaa muotoillaan, kunnes se on purentaan sopiva. Lopuksi paikan pinta viimeistellään.

Mitä materiaaleja paikkauksessa käytetään?

Hampaiden paikkauksessa voidaan käyttää yhdistelmämuovia, keraamista materiaalia, lasi-ionomeerisementtiä, amalgaamia tai kultaa.

Esimerkiksi usean hoitokerran vaativan juurihoidon aikana voidaan käyttää myös pehmeämpiä, väliaikaisia paikkamateriaaleja. Hoidon lopussa väliaikaisen paikkamateriaalin tilalle laitetaan pysyvä paikka.

Keraamisten ja kultatäytteiden valmistamiseen tarvitaan yleensä useampia hoitokäyntejä. Muut paikkausmateriaalit vaativat tavallisesti vain yhden hoitokerran.

Yhdistelmämuovi on nykyisin yleisin paikkamateriaali. Takahammasalueella, varsinkin isoissa muovipaikoissa on joskus ongelmia paikan kestävyydessä. Materiaalit kuitenkin kehittyvät koko ajan.

Muoviseoksiin lisätään usein keraamisia hiukkasia eli fillereitä parantamaan kestävyyttä. Muovilla voidaan joskus myös muuttaa hampaan ulkomuotoa tai korjata sen väriä.

Lasi-ionomeeria käytetään maitohampaissa, ienrajapaikoissa ja muovipaikkojen alla. Se on biologisesti hyvä, mutta hauras ja kuluva materiaali. Siksi se ei sovellu isoihin purupinnan paikkauksiin.

Keraamiset täytteet ja kultatäytteet valmistetaan siten, että hampaassa mahdollisesti oleva vanha paikka ja pehmentynyt hammaskudos poistetaan ja hampaaseen muotoillaan onkalo eli kaviteetti.

Sen jälkeen hampaasta otetaan jäljennös jäljennösmateriaalilla tai tietokoneskannerilla, ja hampaaseen laitetaan väliaikainen paikka. Jäljennöksen avulla valmistetaan hammaslaboratoriossa tarkalleen hampaan muotoihin sopiva täyte. Se kiinnitetään seuraavalla hoitokäynnillä hampaaseen kiinnityssementillä. Jos vastaanotolla on tietokoneskanneriin yhdistetty jyrsinlaite, voidaan keraaminen paikka tehdä valmiiksi samalla vastaanottokäynnillä.

Keraamisesta massasta valmistetut täytteet ovat hampaan värisiä. Kulta on kallis, mutta kestävä paikkamateriaali, joka ei murene, liukene tai lohkeile.

Miksi hammas paikataan?

  • Yleinen syy hampaiden paikkaamiseen on reikiintyminen.
  • Jos kariesvaurio on edennyt kiilteestä syvemmälle hammasluuhun, hammas täytyy paikata.
  • Hampaita paikataan myös niiden kulumisen tai lohkeamisen vuoksi.
  • Lisäksi korjataan ja uusitaan vanhoja paikkoja esimerkiksi kulumisen tai lohkeamisen takia.
  • Vanhan paikan viereen voi myös tulla uusi reikä.

Hammaskiven poisto

Hammaskivi on kovettunutta bakteeriplakkia, joka ei lähde pois hampaita harjaamalla. Hammaslääkäri tai suuhygienisti poistaa hammaskiven yleensä ultraäänilaitteella (kuvassa) ja/tai käsi-instrumenteilla. Bakteeripeitteiden ja hammaskiven poistolla pyritään ehkäisemään hampaiden kiinnityskudossairauden eli parodontiitin muodostumista.

Ientulehduksen eli gingiviitin hoidossa tärkeintä on huolellinen itsehoito. Bakteeriplakin poistamista voi vaikeuttaa hampaiden pinnoille muodostunut hammaskivi.

Hammaskiven muodostuminen on yksilöllistä, ja siihen vaikuttaa esimerkiksi syljen koostumus. Hammaskiveä voi muodostua hampaiden pinnoille sekä ientaskuun.

Hammaskivi ylläpitää ientulehdusta tarjoamalla karhean pinnan, johon suun bakteerien on helppo kiinnittyä. Ientulehdus puolestaan altistaa hampaan kiinnityskudossairauden eli parodontiitin puhkeamiselle.Hammaskiven poistaminen ei onnistu kotikonstein, vaan siihen tarvitaan hammaslääkäriä tai suuhygienistiä. Jos hammaskiven poisto tuntuu kivuliaalta, limakalvot voidaan puuduttaa pintapuudutuksella. Joskus puudutetaan myös hampaat ja ikenet.

Miten hammaskiveä voi estää tai vähentää?

Hammaskiven muodostumista voi estää huolellisella itsehoidolla. Tärkeintä on pitää hampaiden kaikki pinnat puhtaina bakteeriplakista.

Muista säännöllinen hampaiden puhdistus pehmeällä hammasharjalla vähintään kaksi kertaa päivässä. Puhdista erityisen huolellisesti ienrajat. Hammasvälit puhdistetaan päivittäin hammaslangalla tai hammasväliharjalla.

Jos ikenestä tulee verta hampaita harjatessa, puhdista vuotava alue tavanomaista useammin ja tarkemmin muutaman päivän ajan. Kun bakteeriärsytys alueella vähenee, myös verenvuoto ikenistä loppuu.

Mitä on hammaskivi?

  • Hammaskiveä muodostuu, kun hampaiden pinnalla olevaan bakteeriplakkiin saostuu syljen mineraaleja.
  • Hammaskivi on kovettunutta bakteeriplakkia, jota ei saa harjaamalla pois.
  • Hammaskivi muodostaa karhean pinnan, johon uusien bakteerien on helppo kiinnittyä.

Juurihoito

Juurihoito on yksi hammaslääkärin perushoidoista. Hammasytimen eli pulpan tulehduksen syynä on useimmiten hoitamaton, pitkälle edennyt hampaan reikiintyminen. Hammasytimen tulehdus hoidetaan yleensä juurihoidolla. Tulehtunut kudos poistetaan mekaanisesti, juurikanavat desinfioidaan ja hoidetaan paikallisella lääkeaineella. Juurihoito vaatii yleensä useamman hoitokäynnin. Lopuksi hoidettu juurikanavaontelo täytetään ja hammas paikataan tai kruunutetaan.

Miksi hammasydin tulehtuu?

Hammasytimen eli pulpan tulehduksen eli pulpiitin syynä on useimmiten hoitamaton, pitkälle edennyt hampaan reikiintyminen. Syvästä kariespesäkkeestä pääsee bakteereja normaalisti steriiliin hammasytimeen.

Muita pulpan tulehduksen syitä voivat olla esimerkiksi laaja hampaan lohkeaminen, hampaaseen kohdistunut kova isku, voimakas ylimääräinen purentarasitus tai pulpaan levinnyt hampaan kiinnityskudosten tulehdus.

Hammasytimessä on sidekudosta, verisuonia ja hermoja. Pidempään jatkuneen tulehduksen seurauksena kudokset voivat tuhoutua eli mennä osittain tai kokonaan kuolioon eli nekroosiin, ja tulehdus voi levitä juuren ympäristöön.

Miten hammasytimen tulehdus oireilee?

Hammasytimen tulehdus on yleisin hammassäryn aiheuttaja. Tulehduksen alkuvaiheessa hampaassa voi tuntua sykkivää kipua, jota kylmä yleensä pahentaa. Tulehduksen pahentuessa särky on usein voimakasta ja säteilevää, ja kuuma voi pahentaa oireita. Tulehdukseen liittyy joskus myös yleisoireita, kuten kuumetta.

Joskus pulpan tulehdus voi edetä varsin oireettomasti. Silloin tulehdus voi levitä juurenkärjen ulkopuolelle hammasta ympäröivään luuhun, ja se huomataan vasta myöhemmin joko oireiden ilmaantuessa tai löydöksenä hampaiston röntgentutkimuksessa.

Miten juurihoito tehdään?

  • Reikiintyneen hampaan ydinkudos on tulehtunut, ja juuren kärjen alueelta on tulehduksen seurauksena hävinnyt luuta, mikä on todettavissa röntgenkuvassa. Hammas tutkitaan, röntgenkuvataan ja tarvittaessa puudutetaan. Hampaan kruunuosaan porataan avaus, jotta päästään käsiksi ydinonteloon ja juurikanaviin.
  • Hampaan ympärille asetetaan kumi, joka suojaa sitä syljeltä ja estää lääkeaineiden joutumista suuonteloon. Juurikanavat puhdistetaan juurihoitoon tarkoitetuilla instrumenteilla ja huuhdellaan bakteereja eliminoivilla huuhteluaineilla.
  • Puhdistetut juurikanavat täytetään tarvittaessa bakteereita tuhoavalla lääkeaineella 1–3 viikon ajaksi ennen lopullista täyttöä, ja päälle tehdään väliaikainen paikka. Hammas, jossa on juurihoito kesken, halkeaa tavanomaista helpommin ja siksi sitä on varottava kovaa purtaessa.
  • Hampaan juurikanavat täytetään tiiviisti kumimaisella juuritäytemateriaalilla.
  • Lopuksi juurihoidettu hammas paikataan tai kruunutetaan. Tarvittaessa juurikanavaan asennetaan lasikuitunasta, jotta paikka pysyy varmemmin paikallaan. Kun bakteerit on saatu poistettua juurikanavista, paranee myös luussa oleva, tulehduksen aiheuttama muutos ja alueelle kasvaa uutta luuta.
  • Joskus juurihoidolla ei pystytä poistamaan tulehdusta, vaan se jatkuu ja uusiutuu ilmeten joko hampaan oireiluna tai kroonisena tulehduksena ilman oireita. Syynä tähän on epäonnistunut bakteerien poisto juurikanavista ja niiden pääsy uudelleen juurikanaviin esimerkiksi hampaan reikiintymisen tai vuotavan paikan kautta.

Hammasytimen tulehdus hoidetaan yleensä juurihoidolla.

juurihoidon_vaiheet1
juurihoidon_vaiheet2

Viisauden­hampaan poisto

Viisaudenhampaan poisto on yleinen hammaslääkärin tekemä operaatio.

Miksi viisaudenhampaista tulee ongelmia?

Viisaudenhampaita joudutaan usein poistamaan leikkaamalla, koska niillä ei aina ole tilaa puhjeta normaalille paikalleen viimeiseksi rivistön hampaaksi. Osa viisaudenhampaista puhkeaa normaalisti 18-23 vuoden iässä, osa puhkeaa vain osittain ja osa jää leukaluuhun puhkeamatta ollenkaan. Viisaudenhampaiden aiheet saattavat joskus puuttua kokonaan. Viisaudenhampaan poisto on hammaslääkäreille todella tuttu toimenpide.

Vaillinainen puhkeaminen aikaansaa tulehduksille alttiit olosuhteet hampaan ympärillä. Tulehtuneen viisaudenhampaan hoitona on usein ensin tulehduksen paikallinen hoito sekä antibioottilääkitys. Se on kuitenkin syytä poistaa tulehduksen rauhoituttua, sillä muuten tulehdus uusiutuu tavallisesti noin puolen vuoden kuluttua. Ennen viisaudenhampaiden poistoa on tarpeen ottaa röntgenkuva koko leukojen alueesta (panoraamatomografia). Kysy lisää ja tilaa aika viisaudenhampaan poistoon: 02 250 3003

Viisaudenhampaista tulee usein ongelmia

  • Viisaudenhampaalla on usein vaikeuksia puhjeta omalle paikalleen.
  • Sama tilanne röntgenkuvassa. Hampaiden alapuolella näkyy luun sisällä kulkeva hermokanava.
  • Viisaudenhampaan tulehdus ei juuri näy päällepäin – mutta voi olla hyvinkin kipeä.

Viisaudenhampaan poisto
hammaslääkäri Aboadentissa

  • Viisaudenhampaita joudutaan usein poistamaan leikkaamalla
  • Viisaudenhampaan tulehdus ei juuri näy päällepäin – mutta voi olla hyvinkin kipeä.